Hypatia ja koru Faijumin muotokuvasta

Hypatia, matemaatikko Theon Aleksandrialaisen tytär, eli 355-415 Aleksandriassa. Hän oli uusplatonilainen filosofi, matemaatikko ja opettaja, ensimmäinen nainen, joka toimi avoimesti filosofina omalla nimellään. Hänen kirjoituksiaan ei ole säilynyt, mutta niistä on viitteitä muiden filosofien kirjoituksissa, ja hänen oppilaansa kirjoituksia on säilynyt. Uusplatonilainen filosofi Damaskios kirjoitti hänen kyvyistään matematiikan ja astronomian aloilla, ja Sokrates Skolastikko ylisti hänen filosofian taitojaan.

Hänen uskotaan kehittäneen veden tislauslaitteen, välineen veden pinnan mittaamiseen sekä laitteen jolla mitataan planeettojen, auringon ja tähtien sijainteja. Hypatia rohkaisi ihmisiä ajattelemaan ja puhumaan vapaasti asioista, ja myös kyseenalaistamaan sokean, ehdottoman uskon. Hänen kerrotaan sanoneen, että on parempi ajatella väärin kuin olla ajattelematta lainkaan.

Nuorena Hypatia matkusti ja opiskeli Ateenassa ja Italiassa. Palattuaan Aleksandriaan vuonna 400 hänestä tuli uusplatonilaisen koulun johtaja. Kaupungissa Hypatia pukeutui kuin filosofit ja liikkui vapaasti omilla vaunuillaan, mikä ei ollut tavanomaista naisille. Hänellä oli myös poliittista vaikutusvaltaa, vaikka ei ollutkaan missään poliittisessa virassa.

Vuonna 412 kaupunkiin valittiin kiihkokristitty patriarkka Kyrillos, jonka vastustaja oli ei-kristitty Orestes. Hypatia, joka ei myöskään ollut kristitty, tuki maltillista Orestesta, ja joutui lopulta kristittyjen munkkien julmalla tavalla murhaamaksi 415. Hänen kuolemaansa pidetään klassisen, järjen kauden loppuna ja "pimeän" kauden alkuna. Patriarkka Kyrillos on myöhemmin saanut tunnustusta katoliselta kirkolta taistelustaan harhaoppeja vastaan.

Muikku vinkkasi tuossa yhden aiemman korun yhteydessä, että Hypatiallekin voisi tehdä korun. Hypatiasta ei ole kuvia säilynyt, mutta löysin kuvan, jota kutsutaan Hypatian kuvaksi. Tämä on kuitenkin pari sataa vuotta vanhempi maalaus, eikä voi esittää oikeasti Hypatiaa. Kuva on yksi Faijumin muotokuvista Egyptistä. Nämä muotokuvat on maalauttu puulle vahaväritekniikalla tai temperatekniikalla, ja ne on kiinnitetty muumion päälle kasvojen kohdalle. Kuvat esittävät vainajaa hyvin luonnonmukaisesti ja kasvot ovat yksilöllisiä. Näissä esiintyy sekä miehiä, naisia että lapsia. Rintakuvista saa hyvän kuvan silloisen ylemmän luokan ulkonäöstä, hiustyyleistä, koruista ja osin vaatteistakin. Kuvia on löytynyt jopa noin 900 kappaletta.

Riipuksessa oleva naisen muotokuva on 100-luvun puolivälistä. Riipus on kuparia ja kuvan päällä on lasi. Helmet ovat makeanvedenhelmiä ja siemenhelmiä. Muut osat ovat väripatinoitua kuparia. Yritin laittaa tähän vähän enemmänkin silkkiä, mutta ei oikein luonnistunut ja jäljelle jäi vain tuommoinen pieni rusetti.

Tunnisteet: , , , , ,